Perusterveydenhuolto

Kissan rokotukset

• Ensimmäinen rokotus kissanpennulle suositellaan noin 12 viikon iässä. Tavallisesti rokotetaan kissaruttoa, herpesvirusta ja calicivirusta vastaan – myös pelkästään sisätiloissa elävä kissa tarvitsee rokotesuojan.

• Yhdistelmärokotus tehostetaan noin 16 viikon iässä, jotta saadaan muodostettua riittävä ja pitkäkestoinen suoja yleisimpiä kissan tartuntatauteja vastaan.

• Rokotuksia tulee ylläpitää säännöllisesti myös aikuisella kissalla, ja yhdistelmärokotus uusitaan jatkossa 1–3 vuoden välein eläinlääkärin suosituksen mukaan.

• Raivotautirokote suositellaan erityisesti ulkoileville, matkusteleville ja näyttelykissoille. Ensimmäinen rokote annetaan noin 12 viikon iässä, tehostetaan vuoden iässä ja tämän jälkeen rokotus uusitaan kolmen vuoden välein.

Koiran rokotukset

Ensimmäinen rokotus suositellaan koiranpennuille aikaisintaan 8 – 9 viikon iässä. Jos pentu rokotetaan alle 12 viikon iässä, rokotus tulee tehostaa n. 4 viikon kuluessa. Huomioithan että ohjeistus voi vaihdella riippuen rokotteen valmistajasta.

• • Tavallisesti ensimmäinen rokotus penikkatautia, parvovirusta, tarttuvaa maksatulehdusta ja kennelyskää vastaan (nelosrokotus) annetaan 12 viikon iässä.
  • Raivotautia vastaan voidaan rokottaa 12 viikkoa täyttänyt pentu. Raivotautirokotteen voi myös antaa koiranpennulle erikseen noin 16 viikon iässä.
  • Nelosrokotus on voimassa kolme vuotta, mikäli koiranpentu on saanut ensimmäisen rokotuksensa yli 12 viikon ikäisenä. Suositus on kuitenkin tehostaa rokotus vuoden päästä ensimmäisestä rokotuksesta.
  • Tehosterokotus raivotautirokotukselle annetaan vuoden kuluttua ensimmäisestä raivotautirokotuksesta, eli noin vuoden ikäisenä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.
  • Kennelyskärokotus tulee tehostaan vuosittain.
  • Muista rokotustarpeista, esimerkiksi matkustelevat lemmikit, voi kysyä neuvoa henkilökunnaltamme, tai esimerkiksi Ruokavirastosta.

Puutiaiset eli punkit levittävät sekä eläimiin että ihmisiin useita tauteja. Suomessa yleisimmät punkkien levittämät eläintaudit ovat anaplasmoosi ja borrelioosi, jotka ovat bakteeriperäisiä sairauksia. Ihmisillä tavattua puutiaisaivokuumetta ei ole todettu tarttuvan lemmikkieläimiin.

• Tartunnan siirtyminen punkista eläimeen vaatii noin 24–50 tunnin kiinnittymisajan.

• Oireet voivat alkaa vasta viikkojen tai borrelioosin kohdalla jopa kuuden kuukauden kuluttua.

• Molemmat sairaudet voivat aiheuttaa epämääräisiä oireita kuten:

  • kuumeilua

  • ruokahaluttomuutta

  • väsymystä

  • jäykkyyttä ja liikkumishaluttomuutta

Taudin toteaminen perustuu usein pikatesteihin ja tarkempiin verinäytteisiin, mutta diagnoosia voi hankaloittaa se, että myös täysin terveillä eläimillä voi olla vasta-aineita ilman sairautta.

Jos tauti todetaan, hoitona käytetään pitkiä antibioottikuureja. Vakavammissa tapauksissa voidaan tarvita nestehoitoa tai muuta tukihoitoa. Borrelioosi voi pahimmillaan vaurioittaa sydäntä tai munuaisia, ja krooninen tauti voi olla vaikeammin hoidettavissa.

Punkkien ehkäisy ja torjunta

Paras tapa suojata lemmikki punkkitaudeilta on ennaltaehkäisy:

• Käytä lääkkeellistä punkkisuojausta: paikallisvaleluliuoksia, punkkipantoja tai suun kautta annettavia valmisteita.

• Tee päivittäinen punkkitarkastus etenkin punkkikaudella (kevät–syksy).

• Tarkista erityisesti:

  • korvien taustat

  • leuka ja kaula

  • päälaki ja niska

  • tassut ja jalat

Jos löydät punkin, poista se nopeasti esimerkiksi punkkipihdeillä.
Poiston jälkeen:

• Seuraa ihoa muutaman päivän ajan.

• Lievä punoitus on normaalia, mutta turvotus tai ärtynyt iho vaatii yhteyden eläinlääkäriin.

Vältä ulkoilussa korkeaa heinikkoa ja pidä lemmikin makuualustat ja ympäristö puhtaina.

Muistettavaa lääkityksestä:

• Lue aina pakkausseloste huolellisesti.

• Hävitä lääkejätteet ja pakkaukset oikein.

• Jos käytät suun kautta annettavaa lääkettä, kerää ulosteet ja hävitä ne ympäristöystävällisesti.